Tähtisiemenen polulla tulee vaihe jolloin alat ymmärtämään kuinka suuren osan elämästäsi olet käyttänyt siihen että muut hyväksyisivät sinut. Olet tarkkaillut ihmisten reaktioita, miettinyt heidän mielipiteitään ja tehnyt valintoja sen perusteella millaisen vastaanoton ne saisivat. Olet halunnut tulla ymmärretyksi, arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin olet mutta samalla olet huomaamattasi antanut muille vallan määritellä kuinka vapaasti uskallat elää omaa elämääsi.

Hyväksynnän kaipuu on syvästi inhimillistä. Jokainen tarvitsee kokemuksen siitä että kuuluu johonkin ja tulee nähdyksi omana itsenään. Ongelma syntyy silloin kun muiden suhtautumisesta tulee oman arvosi mittari. Kun yksi kielteinen kommentti saa sinut epäilemään itseäsi tai toisen ihmisen hyväksyntä tuntuu välttämättömältä ennen kuin uskallat tehdä itsellesi tärkeän päätöksen.

Vähitellen alat huomata kuinka paljon voimia tämä on vienyt sinulta. Olet selittänyt valintojasi ihmisille jotka eivät ole edes yrittäneet ymmärtää niitä. Olet perustellut kokemuksiasi, puolustanut maailmankuvaasi ja etsinyt sanoja joiden avulla toinen viimein näkisi asiat sinun näkökulmastasi. Olet uskonut että kunhan osaat kertoa kaiken riittävän selkeästi väärinkäsitykset katoavat ja sinut hyväksytään.

Mutta kaikki ihmiset eivät tule ymmärtämään sinua. Eivät siksi että sinussa olisi jotakin väärää vaan siksi että jokainen tarkastelee maailmaa omien kokemustensa, arvojensa ja käsitystensä kautta. Se mikä on sinulle merkityksellistä ei herätä toisessa samanlaista tunnetta. Sinun henkinen maailmankuvasi, elämäntapasi tai tapasi kokea asioita ei tarvitse olla hänen totuutensa.

Ja juuri tämän ymmärtäminen alkaa vapauttamaan sinua. Et enää pidä jokaista eriävää mielipidettä henkilökohtaisena torjuntana. Et koe tarvetta muuttaa jokaista keskustelua yritykseksi vakuuttaa toinen siitä että olet oikeassa. Alat hyväksyä sen että kaksi ihmistä pystyy kunnioittamaan toisiaan myös silloin kun heidän käsityksensä elämästä ovat täysin erilaiset.

Tämä ei tarkoita sitä että lakkaisit välittämästä muiden ajatuksista. Kuuntelet edelleen, otat vastaan palautetta ja tarkastelet myös omaa toimintaasi. Ymmärrät että toisella ihmisellä on oikeus kertoa kuinka sinun sanasi tai tekosi ovat häneen vaikuttaneet. Opit erottamaan rakentavan palautteen sellaisesta arvostelusta jonka tarkoituksena on vain saada sinut epäilemään itseäsi. Kaikkea sinusta sanottua ei tarvitse ottaa omaksi totuudeksi.

Tähtisiemenelle tämä on erityisen merkittävä vaihe. Kun oma maailmankuva poikkeaa ympärillä olevien ihmisten käsityksistä syntyy helposti tarve perustella jatkuvasti sitä miksi ajattelet ja koet asiat omalla tavallasi. Haluat osoittaa etteivät kokemuksesi tee sinusta vähemmän järkevää, luotettavaa tai arvokasta ihmistä. Mutta omaa ihmisarvoasi ei tarvitse todistaa maailmankuvallasi. Sinun ei tarvitse olla muita tietoisempi, henkisesti kehittyneempi tai erityisempi ansaitaksesi kunnioitusta. Et myöskään tarvitse muiden vahvistusta sille että omat kokemuksesi ovat olleet sinulle merkityksellisiä. Voit kertoa niistä avoimesti ja antaa toisen muodostaa oman näkemyksensä.

Samalla alat huomaamaan kuinka hyväksynnän tavoittelu on vaikuttanut myös siihen millaisia tavoitteita olet itsellesi asettanut. Olet saattanut haluta saavuttaa jotakin vain siksi että muut näkisivät sinun onnistuneen. Olet verrannut omaa elämäntilannettasi ihmisiin joiden arvostusta olet kaivannut ja kokenut riittämättömyyttä silloin kun elämäsi ei ole vastannut heidän odotuksiaan.

Kun tämä tarve alkaa hellittämään myös onnistumisen merkitys muuttuu. Et enää tarvitse jatkuvaa ulkopuolista vahvistusta tietääksesi että olet tehnyt jotakin arvokasta. Pystyt iloitsemaan omista saavutuksistasi ilman että joku toinen huomaa ne. Pystyt tekemään itsellesi tärkeitä asioita myös silloin kun ne eivät herätä kiinnostusta tai saa osakseen kiitosta. Kaikkea merkityksellistä ei tarvitse näyttää muille. Kaikesta hyvästä ei tarvitse saada tunnustusta ja kaikkea sitä mikä tekee sinut onnelliseksi ei tarvitse perustella kenellekään.

Tässä vaiheessa kohtaat myös sen kuinka voimakkaasti muiden mielipiteet ovat vaikuttaneet käsitykseesi itsestäsi. Vuosien aikana kuulemasi arvostelut, vähättelyt ja odotukset ovat jättäneet jälkensä. Jotkin niistä ovat muuttuneet ajatuksiksi joita olet alkanut pitää ominasi ja alat tarkastella niitä uudelleen. Kenen ääni sisälläsi sanoo, ettet ole riittävän hyvä? Kenen odotuksia yrität edelleen täyttää ja kuinka moni asia jota olet pitänyt omana epävarmuutenasi on saanut alkunsa siitä miten joku toinen on sinua kohdellut? Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa sinua erottamaan oman käsityksesi itsestäsi siitä millaisena muut ovat sinut nähneet.

Samalla opit suhtautumaan myös arvosteluun uudella tavalla. Kaikki kielteinen palaute ei ole hyökkäys eikä jokainen eriävä mielipide ole yritys rajoittaa vapauttasi. Joskus toinen ihminen huomaa toiminnassasi jotakin mitä et itse ole nähnyt. Silloin todellinen sisäinen vahvuus näkyy siinä että pystyt kuuntelemaan ilman tarvetta puolustautua välittömästi. Sinun ei tarvitse olla aina oikeassa ollaksesi arvokas eikä sinun tarvitse olla täydellinen ansaitaksesi hyväksyntää.

Vähitellen huomaat kuinka suuri muutos tapahtuu silloin kun lakkaat tarkastelemasta itseäsi jatkuvasti muiden silmin. Et enää mieti jokaisen valinnan kohdalla mitä joku toinen siitä ajattelee. Et rakenna omaa identiteettiäsi sen varaan kuinka paljon sinua kehutaan, arvostetaan tai ymmärretään. Alat elämään elämää jossa oma sisäinen rauhasi ei ole jatkuvasti riippuvainen ympärilläsi olevien ihmisten reaktioista.

Tämä ei tee sinusta kylmää tai välinpitämätöntä. Päinvastoin se antaa sinulle mahdollisuuden kohdata muita ihmisiä aidommin. Kun et enää tarvitse jokaiselta hyväksyntää pystyt kuuntelemaan heidän näkemyksiään ilman pelkoa siitä että ne vähentäisivät omaa arvoasi. Et tarvitse samanmielisyyttä tunteaksesi yhteyttä. Et tarvitse ihailua tunteaksesi olevasi merkityksellinen. Et tarvitse jatkuvaa vahvistusta tietääksesi kuka olet.

Ja eräänä päivänä näet kuinka paljon hiljaisemmaksi sisäinen maailmasi on muuttunut. Et enää käy mielessäsi loputtomia keskusteluja siitä mitä sinun olisi pitänyt sanoa tai kuinka olisit saanut toisen ymmärtämään sinua paremmin. Et enää kanna mukanasi jokaisen arvostelijan mielipidettä. Annat muiden ajatella sinusta sitä mitä he ajattelevat ja annat itsellesi luvan jatkaa omaa elämääsi.

Todellinen vapaus tarkoita sitä ettei kukaan enää koskaan arvostele sinua vaan se tarkoittaa sitä ettei arvostelu enää määrää sitä millaiseksi rakennat elämäsi. Sinun ei tarvitse saada koko maailmaa hyväksymään sitä kuka olet. Sinun ei tarvitse voittaa jokaista väärinkäsitystä tai saada viimeistä sanaa jokaisessa keskustelussa. Sillä lopulta kaikkein suurin menetys ei olisi se etteivät muut koskaan ymmärtäisi sinua. Se olisi se että käyttäisit koko elämäsi heidän hyväksyntänsä tavoitteluun ja kadottaisit samalla yhteyden siihen ihmiseen joka todella olet.

Älä siis anna muiden mielipiteiden kirjoittaa elämäsi tarinaa sillä kun viimeinenkin hyväksyntääsi odottava ääni hiljenee jäljelle jää yksi kysymys. Elitkö sinä oman elämäsi vai sen jonka muut olisivat sinulle hyväksyneet?